Posts

Kotona Sansibarilla

Olen nyt viettänyt viikon Ungujalla, jota yleisesti Sansibariksi kutsutaan (vaikka virallisesti Sansibar sisältää sekä Ungujan, Pemban että lukuisia pienempiä saaria). Ensimmäisenä iltana olin sokaistunut ja jokseenkin lumoutunut Stone Townin hienoista liikkeistä, hotelleista ja ravintoloista – ja yleensä valoista, niitä ei Pemballa juurikaan ollut. Seuraavat pari päivää kuluivat käytännön järjestelyissä (asunto, tiedustelut kieli –ja tanssikursseista sekä tutkimusluvan hakeminen) ja tutustumisessa paikkoihin. Asun siis täällä Saksan kunniakonsulin talon vierashuoneessa (suomalais-saksalainen yhteistyö toimii jälleen, kiitos Anna-Riitan : )), seinän takana majoittuu lisäksi kaksi kansainvälisen koulun opettajatarta. Toinen heistä, amerikkalainen Ashley pyysi minut mukaan ”grillibileisiin jonkun tyypin luo, joka on töissä valtiovarainministeriössä – kaikki Sansibarin ex-patit on siellä!”. Pakkohan sinne oli siis mennä. Puitteet olivat kovin siirtomaahenkiset: valtava valkoinen talo (var...

Habari za Ramadhani Pembani (Ramadan News in Pemba)

Image
On the Indian Ocean. Center of Chake Chake, dala-dala passing on the right. I have an advice for tourists wanting to travel to Pemba : don’t come here during the Ramadan, unless you’re not staying in a full-board accommodation in a beach resort. Or if you don’t mind either fasting through the day together with the Muslims (me, I just can’t survive a whole day without drinking), eat bread and jam in your hotel room or having lunch in fairly expensive places, if there are any open in the town you’re staying in. It is my fourth and last day in Chake Chake (and sixth day of the Ramadan), the main town of Pemba, which has been described as “the liveliest” of the three biggest towns on this smallish island, some 30 miles off the Tanzanian coast. I didn’t quite find it as such the first time we came here with the work camp group for shopping at the market, but now I can say that yes, it is somewhat lively compared to other towns (more like villages) of Pemba . Market, traffic (public mi...

East vs. West

After spending five days only in the biggest city of Tanzania I can't really make any justifiable comparisons between East and West Africa after two days. But there are things that I have just noticed by watching. I am actually quite surprised how much many things do remind me of West Africa. Of course the histories, cultures and languages are totally different, but still there are some things which can be categorized as so very essentially African. Let's start with similarities, then: God. He/She/Them is the most important thing for most people in Africa, it seems. Dar es Salaam is a nice mixture of religions, actually: mosques, churches and Hindu temples all over. But Jesus rules in visibility, at least: at one gas station all the workers had red shirts with a text: Jesus (heart / loves) me! I didn't know that Jesus sponsors oil business, too...and I'm sure car accidents can be prevented with the best bumper sticker I've seen so far: "This vehicle is protect...

China and Africa: brothers in Communism and Capitalism

A Tanzanian newspaper, The Guardian had a bizarre headline today: the Prime Minister suggested that "we must change and teach our children the Chinese language up to university level due to the fact that development has shifted to China". The article continued with promises "to provide the schools with electricity to enable students and teachers to improve their education performance". Don't you just love this bureaucratic language use? A lot has been written about the Chinese invasion in Africa recently. And now the development comes from there, if we listen to the Tanzanian Prime Minister! Actually, the phenomenon is not new at all. Though I was a bit surprised too to read in dusty Tanganyika Standard newspapers from 1964 (been working in the library of the Dar es Salaam university) that China, together with East Germany, were the only countries Zanzibar accepted to receive development aid from. Ideology was the main reason: Zanzibari Revolutionary Government ...

Young Africa 2007: aftermath.

Image
Bye-bye! , originally uploaded by rockriikka . Sorry that I haven't had time to write properly about the success of Young Africa project this year. As Finnish-speaking readers can see, I'm already off to Africa again, this time to Tanzania. Last few days were a bit hectic: moving stuff from my apartment, writing research plans for my Master's thesis, meeting people for good-byes and finally, trying to wrap up Young Africa 2007. We had some pretty intense 12 days there, in July/August - I'm sure Nthabi, Reason, Hamma and Collin can confirm that. Missing luggage, good shows, fun, fighting, sleepless nights, free champagne and many unforgettable encounters with people. I had a one-day-break in the middle of the tour, when I escaped to my friend's wedding (which was nice, thank you Saana!), but otherwise I was basicly on the run and stressing on minor issues too much. I know I should just take it easy, but it is difficult when one is trying to be perfect :) I...

Taalla taas: paiva 1.

Tosiaan, enpa ole tainnut mainita kirjoituksissani, etta olen taas lahdossa Afrikkaan, blogin nimen mukaisesti. Matka-aikatauluni on suunnilleen seuraava: ensin Tansanian epavirallisessa paakaupungissa, Darissa viikon verran: sitten Pemballa ensin kaksi viikkoa tyoleirilla ja kaksi viikkoa muuten vaan, sitten Ungujalle (jota Sansibariksi yleisesti kutsutaan) ainakin puoleksitoista kuukaudeksi. Marraskuun lopulla, jos olen saanut tarpeeksi aikaiseksi graduni suhteen, lahtisin viela lomailemaan Kenian puolelle (Mombasaan ja Lamulle) ennen paluuta Suomeen viikko ennen joulua. Tanaan saavuin 22 tunnin matkustuksen (Helsinki - Lontoo - Doha - Dar Es Salaam) Julius Nyerere -lentokentalle, jossa minua odotti perati kaksi vastaanottajaa. Toisen, Tansaniassa tyoleireja jarjestavan UVIKIUTAn edustajasta en edes tiennyt mitaan, mutta siella seisoi odottajien eturivissa mies nimilapun kanssa. Olin kuitenkin sopinut jo kyydista Tuulin kanssa, joten jouduin sopimaan tapaamisesta tyoleiri-ihmisen ka...

Taide kuuluu kaikille

Image
Osallistuin tänään Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaan muutoinkin kuin edustusvaimona avajaisiin kaupungintalolla: Ojos de Brujo Espanjasta esiintyi täydelle Huvilateltalle. Täytyy sanoa, että tunsin oloni todella kummalliseksi astuessani sisään portista: pitkästä aikaa tuli nuori olo, sillä minulla ei ollut korkokenkiä eikä pikkumekkoa päälläni, kuten useimmilla muilla vierailla tuntui olevan. Nimenomaan vierailla - vaikutti siltä, etteivät ihan kaikki välttämättä olleet ostaneet itse lippuaan. Tai jotenkin en ollut ainakaan odottanut Ojos de Brujon fanijoukon koostuvan keski-ikäisistä pukumiehistä viinilasi kädessä... No mutta, toivottavasti nekin, jotka eivät tienneet mitä tulevat katsomaan viihtyivät! Omalta kohdaltani keikka oli yksi kesän kohokohtia. Kun keikan alkamisesta kuulutettiin sanoin "Huvilateltan ohjelma jatkuu tuossa tuokiossa" ja ihmiset istuivat tyynesti penkeillään, olin vielä hieman skeptinen illan suhteen. Mutta yllätyin. En edes muista milloin olisin v...

Having a holiday.

Image
It's time for a diary post this time. I'll save the recounts for Young Africa 2007 & Nthabi for another time, but meanwhile you can have a peak on what was going on from my photos. A big thank you for everyone who came to see Nthabi, Reason and DJ Hamma perform! But now I'm having a sort of a holiday. Though writing at the same time the final report of Young Africa for the Ministry for Foreign Affairs, trying to collect my thoughts for the research plan of my Master's thesis and revising my Swahili ( http://www.bbc.co.uk/swahili/ is quite helpful, easy language for anyone who has read a bit of Swahili!). I arrived here, Eastern Finland on Saturday. We spent the evening at the summer cabin of my family, had a sauna, swam in the cold lake, experimented by grilling some rye bread with garlic on a pan (muurikka)... On Sunday I didn't do that much really, just started with the research plan and rented the movie " The Queen ", which was quite nice. On Mond...

Young Africa 2007

Image
In case someone has been wondering why I have been away, complaining that I'm tired or busy or have just had an empty look in my eyes lately - there's actually a reason for it. I've been organising and promoting the tour for a South African hip hop artist Nthabi during the last two months or so. The visit is part of a developmental project called Young Africa which is organised by the Cultural Association Etnokult, mainly known for the yearly Faces Etnofestival in Billnäs. Besides the concert fees, Young Africa is mainly funded by the Finnish Ministry for Foreign Affairs. The purpose of the project is basicly to update the image people have on Africa in general - it's not a mere "jungle or zoo", as Nthabi rhymes in her song "Home". More and more people actually live in cities, not everyone is inalphabet or walking around bare-breasted. Especially the youth in African cities are using the Internet, watching Popstars and listening to Ameri...

Roskilde 2007 - musiikkia mudassa

Palasin eilen Helsinkiin elämäni rankimmalta festarikokemukselta. Tanskan suurin sanomalehti Berlingske Tidene otsikoi juuri ennen Roskilde-festivaalin alkua ironisesti: "Mene Roskildeen - hanki ilmainen mutakylpy!"Kolmessa Kaisassa siideriä jäisillä mansikoilla siemaillessani ne masentavimmat epätoivon hetket puoleensääreen ulottuvasta mudasta, jatkuvasta sateesta ja märistä vaatteista alkoivat jo häipyä mielestä. Flickrin Roskilde-kuvista (itse en ottanut onneksi digikameraani mukaan, koska siinä ei välttämättä olisi enää mitään ruostumattomia osia) voi saada jonkinlaisen käsityksen olosuhteista. Vähintään kaksi kolmesta toteutui jokaisena festaripäivänä: a) sataa b) tuulee c) on kylmä. Villapaita ja nahkatakki olivat vakiovarusteitani, joiden kanssakin hytisin viluissani. Mutta hei - ei siellä pelkästään kamalaa ollut. Ruoka oli suhteellisen edullista, ja etenkin falafelit & valkosipulileivät hyviä. Yksi ravintolatoimipiste oli varsin ohjelmallinen: ihmisten poltelles...

Millä oikeudella te tulette tänne?

Morgan "SuperSizeMe" Spurlockin 30 päivää -tosi-TV-sarjan toinen kausi alkoi Suomessa tällä viikolla. Valitettavasti en nähnyt ensimmäistä kautta, mutta onneksi löysin sen nyt, sillä pidän ohjelman ideasta suunnattomasti: astuminen toisen ihmisen saappaisiin, tai niiden sijaan vaikka Manolo Blahnikeihin, vaikuttaa parhaiten omaan ajatteluun ja saattaa jopa muuttaa sitä. Tarkoituksena on siis asettaa joku tyyppi omien asenteidensa vastaiseen tai uhkaavaan ympäristöön kuukauden ajaksi ja katsoa, miten käy. Tulevissa jaksoissa nähdään mm. ateisti herätysliikkeessä ja amerikkalainen insinööri Intiassa ulkoistetussa yrityksessä työskentelemässä. Ohjelmaa on kuvailtu "parhaaksi tosi-TV:ksi ikinä", "maailmaa parantavaksi tosi-TV:ksi", ja vasemmistolaiseksi kampanjaksi. Yhden vakiokatsojan se on ainakin saanut lisää viime keskiviikon jälkeen! Ensimmäisessä näkemässäni jaksossa rajapatrioottimme ( Minuteman ) Frank George, joka vielä kuukautta aiemmin oli valmis...

Kevätjuhla

Image
Matkitaas nyt sitten Eliseä - tervetuloa siis kaikille halvan juoman ja hyvän musiikin ystäville - "hyvä" on toki subjektiivinen käsite, mutta mm. minä olen siellä soittamassa levyjä :)

Indispensable guidebooks?

Image
I have already praised my guidebook for West Africa in this blog several times. It is practically impossible to travel in Africa without a guidebook, if you're not on an organized trip, of course. Travelling in Europe is a totally different matter: there are free guides, magazines and at least tourist offices in most bigger cities, and traffic connections are somewhat clear and posted on the walls, very often. A great advantage is also the fact that often you know most of the cities in Europe, even some smaller ones by name, such as Krakow, Nice or Tromsö. But how many of you had heard of Porto Novo (photo below), Bobo-Dioulasso (photo above) or Djenné (photo in the end of the post) before reading my blog (assuming that you've read most of the posts :))? Thus, embarking on the first trip to Africa without a very thoroughful preparation with the help of Internet (you can't count on having Internet available all the time in Africa, especially in Mali the connections were ve...

Mustat myytinmurtajat.

Image
Minulta on nyt tiukkailtu useaan kertaan "sitä lopullista Afrikka-raporttia", jonka olen varmaankin jossakin aiemmassa postissa luvannut. Mitä opin Afrikassa ja niin edelleen. Jotenkin nyt Arabiassa katsoessani ikkunasta suomalaiseen harmauteen tunnen, että nyt on se hetki kaivaa muistiinpanot kovasti kärsineestä, Yayi Bonin (Beninin kovasti pidetty presidentti, joka tosin yritettiin salamurhata kuukausi sitten) kuvalla varustetusta vihkostani. Vielä Suomessa ollessani - ennen kuin lähdin Afrikkaan, Beniniin ja tarkalleen ottaen Grand-Popoon - kuvittelin, että minulla olisi yllinkyllin aikaa rentoutua, lukea kirjoja rannalla ja tuijotella haaveillen meren aaltoihin...ja ehkä pelata välillä jalkapalloa. Alussa luinkin muutaman kirjan, mutta noin kolmannen kuukauden kohdalla en käytännössä enää lainkaan, matkaoppaita lukuunottamatta. Sosiaalinen elämä ja vierailijat vaativat veronsa: minulla ei vain ollut tarpeeksi aikaa istahtaa alas kirjan lukemista varten! Rannalla istuskelu...

Alfalle.

Image
Sain torstai-iltapäivänä - kymmenien muiden Villa Karossa olleiden suomalaisten tavoin - suruviestin, jota en vieläkään tahdo uskoa. Alfa-Kaza Kondon, togolaissyntyinen muusikko oli kuollut kotikylässään Badoussa 36-vuotiaana. Viesti tuli yllättäen, vaikka tiesinkin Alfan olleen todella kipeä viime aikoina. Sattumoisin olin juuri tuona torstaiaamuna kysellyt Victorilta, kuinka Alfa voi ja saanut vastaukseksi: "Alfa is fine, but seriously sick" - tulkitse nyt sitten tuosta! C'est ca, l'Afrique... Vielä tammikuussa Alfa potki palloa futisvetimissään Grand-Popon rannalla, liityin seuraan hetkeksi laiminlyöden työni joksikin aikaa...Vielä helmikuussa olin viimeisellä rumputunnillani Alfan musiikkikoulussa, kookospalmun varjossa, koska sisätiloissa lämpötilat nousivat jo liian hikisiksi. Vielä Beninin lähtöpäivän aamuna, helmikuun 9. päivänä kävin hyvästelemässä Alfan ja kumppanit ja join kupposen teetä polttaen kieleni. Alfa saattoi minua Grand-Popon päätielle asti, kuten...

Musical experiences in West Africa.

West Africa can be either a paradise or hell for music lovers, depending on your taste and sensibility. Finnish composers in Villa Karo certainly suffered from the constant sound of music everywhere: it seems that the only acceptable volume is the maximum volume...but that's what many Beninese said several times: there cannot be a party without music, and preferably very loud music! I didn't actually know that much about West African music before coming here. Of course the biggest stars, such as Youssou N'Dour, Salif Keita, Ali Farka Touré, Rokia Traoré or Amadou & Mariam were familiar to me. But very often, especially outside the most famous countries of African music (Senegal and Mali) people listen to artists we have never even heard of in Europe. Not that many people like Angélique Kidjo, for example - the most well-known Beninese artist abroad (and also living abroad, most of the time).Instead they prefer Petit Miguelito (the 20-year-old son of the famous musician,...

Not my Africa: Blood Diamond.

My bus voyage is interrupted for one night as we are sleeping the night at Kayes (former capital of Mali and reputedly the hottest town in West Africa...), near the border of Senegal. What a wonderful opportunity to put some old texts - Blogger sucks way too often with African internet connections - online! So here we go. The last movie I saw in Ouagadougou's film festival was a big, Hollywood-starred movie Blood Diamond. Both main actors, Leonardo DiCaprio (who spoke French a bit too quickly for me in the dubbed version, so I didn't quite get all the jokes) and Djimon Hounsou (originally from Benin, but nowadays totally americanized),were nomineed for Oscar. The story is about a South African (or Rhodesian, as the main character puts it) diamond smuggler, Danny Archer (Leo), who is doing business in Sierra Leone during the civil war in 1999. The war is basicly financed by the diamonds, which are found plentiful in the country. The plot includes obligatory moral lessons, a love...

Niger-joen varrella.

Nyt tulee sitten tallainen paivakirjaviesti: Olen nyt Bamakossa kolmatta paivaa, edelleen Niger-joen varrella kuten edellisissa pysahdyspaikoissanikin, Moptissa ja Djennéssa. Yhteensa 4030 km jokea kulkee lahes koko Lansi-Afrikan halki (Guineasta Nigeriaan), ja hallitsee etenkin Malin historiaa ja kaupunkikeskittymia. Joella on jokseenkin samanlainen suhde alueeseen kuin Niililla ja Egyptilla - ilman Nigerin tarjoamia kulku - ja kauppamahdollisuuksia, viljavaa maata ja kalaisaa vetta asutuskeskuksia tuskin olisi syntynyt sen varrelle jo reilut parituhatta vuotta sitten. Tutustuin Malin arkeologiseen historiaan eilen kansallismuseossa, joka oli varsin epatodellinen kokemus: kauniita, uusia, ilmastoituja rakennuksia vehreassa ymparistossa, kuin ihmeellinen keidas suurkaupungin keskella! Pysyvia nayttelyita oli perati kolme, ja ne olivat hyvin tehtyja - se tosin nakyi myos paasylipun hinnassa, joka oli ei-malilaisille 2500 CFA (noin 4 euroa). Ihana paikka silti. Tuntuu vain niin oudolta ...

African Reality Discussions.

Some examples of discussions on various subjects in Africa: on origin and language: x: "Where do you come from?" Riikka: "I come from Finland." x: "Holland?" Riikka: "No, Finland." x: "Aaa, Ferland...so is it an anglophone or a francophone country?" Riikka: "We speak Finnish." x: "But you speak a bit of French there, as well?" Riikka: "No, we just speak Finnish." x: "!?" It is quite understandable that people assume the situation being similar as in their countries: official language is always French or English, you can't do much official business in your own language...having your own, national language is also a bit difficult in countries with dozens or hundreds of different local languages. on politics: Rasta-Victor: "So what side are you on politics in your country?" Riikka: "On the left." Victor: "Is the left in the opposition or for the regime?" Riikka: ...

FESPACO-spesiaali.

Afrikan diktaattorit saavat odottaa, ajankohtaisaiheen vuoksi: Omalta osaltani tänään on FESPACOn (Festival Panafricain du Cinéma et de la Télévision de Ouagadougou) viimeinen päivä, itse festivaali päättyy lauantaina. Joitakin huomioita näkemistäni elokuvista: Vers le sud (Laurent Cantat, Ranska 2005) oli aloituselokuvani. Aihe: valkoiset kypsät naiset nuorten mustien miesten perässä Haitilla 1970-luvulla. Vaikkei elokuvana suoranaisesti Afrikan mantereelle sijoittunutkaan, päähenkilön nimi hymyilytti - Legba! Beninissä - ja ilmeisesti myös Haitilla - kyseinen jumaluus on toisaalta ilkikurinen piru, toisaalta kodin tai kylän suojelija. Yleensä iso möykky maata kuvaa Legbaa, usein yhdistettynä fallokseen. Erinomainen valinta siis elokuvan päähenkilön nimeksi, tämä kun oli varsin monitahoinen hahmo ja taitava naisten viettelijä...naispääosat olivat hienojen näyttelijöiden (Karen Young ja Charlotte Rampling) hallussa, ja kokonaisuus sopivan häiritsevä, hiukan yllättäväkin. Suosittelen, ...