Af-riikka

Kuvassa Sansibarin presidentti, Amani Abeid Karume nauttii rauhassa kookosmaitoaan kaksi vuotta sitten, vaikka maan poliittinen tilanne vaatisi ongelmien vakavuuden tunnustamista. Tänään, 12. tammikuuta on siis tutkimusaiheeni, Sansibarin vuoden 1964 vallankumouksen 44. vuosipäivä. Ajattelin lopulta kirjoittaa jotakin ajastani Sansibarilla, suomen kielellä sekä itseni että siellä tapaamieni ihmisten suojelemiseksi. Graduaiheeni on noin niin kuin laveasti Sansibarin vallankumouksen ja siitä esitettyjen versioiden vaikutus politiikkaan, aineistona sanomalehtiartikkeleita, kolumneja, presidenttien puheita ja muuta, lähinnä kirjallista materiaalia. Erityinen painopisteeni on 1990-luvulla, jolloin valtapuolueen (sattumoisin siis nimeltään "Vallankumouspuolue") virallisesta linjasta poikkeavia mielipiteitä vallankumouksesta ja sen oikeutuksesta tai sen nimissä tehdyistä ihmisoikeuksien loukkauksista alkoi nousta laajempaan keskusteluun. Kuten arvelinkin, ihmisten saaminen haastatt...

Football in Pemba. , originally uploaded by rockriikka . Urheilulajeista suurin ja kaunein myös Sansibarilla on - tietenkin – jalkapallo. Suosiosta kertovat jotakin jo lajille annetut moninaiset nimet swahiliksi: löytyy englannista väännetty soka , kirjaimellinen käännös mpira wa miguu (jalkapallo), sekä kabumbu , gozi tai kandimu (jotain hyotya noista mun swahilin tunneistakin!). Otsikon futarilla on täällä tosin ihan toinen merkitys kuin suomen kielessä, sillä se tarkoittaa (kuten epäilemättä myös arabiaksi) ramadan-paaston rikkovaa ruokaa auringonlaskun jälkeen. Tämän reilun puolentoista kuukauden aikana, mitä olen Stone Townissa asunut, olen koettanut enemmän tai vähemmän aktiivisesti saada käsiini naisten jalkapallojoukkuetta. Olen kuitenkin useista lähteistä kuullut, että täällä on sellainen – omin silmin en vain ole vielä kyseistä ilmiötä nähnyt. Viime viikolla olin jo niin kovin lähellä, kun astelin Mnazi Mmojan (tarkoittaa suomeksi yhtä kookospalmua) jalkapallokentille. Minul...

Tahaan valiin kuulumisia suomeksi, tosin ilman skandeja (koettakaa kestaa...). Ramadan loppui varsin riehakkaasti, ja juhlinta jatkui todellakin nelja paivaa. Sansibarin puoliautonominen asema tuli taas esille, kun Sansibarin presidentti Amani Abeid Karume (ensimmaisen, hyvin autoritaarisen presidentti Abeid Amani Karumen poika, kappas vain) julisti maanantain juhlapaivaksi ja siis yleiseksi vapaapaivaksi - mutta vain Sansibarilla. Vaikka manner-Tansaniassa vietetaankin seka kristittyjen etta muslimien juhlapyhia (molempia on suunnilleen yhta paljon), oli maanantai siella tavallinen tyopaiva. Ramadanin viimeinen viikko oli muutenkin hektista aikaa, kun ihmiset parveilivat iltamarkkinoilla etsimassa itselleen ja lapsilleen uutta, mahdollisimman kiiltavaa paallepantavaa juhlaa varten. Itsekin loysin lopulta paljettien seasta hameen, jota kehtaa ehka pitaa paalla Suomessakin. Lisaksi mukaan tarttui pari huivia, joista toinen vivahtaa vahvasti vaaleanpunaiseen (vaikka itse kutsuisin sita e...

Olen nyt viettänyt viikon Ungujalla, jota yleisesti Sansibariksi kutsutaan (vaikka virallisesti Sansibar sisältää sekä Ungujan, Pemban että lukuisia pienempiä saaria). Ensimmäisenä iltana olin sokaistunut ja jokseenkin lumoutunut Stone Townin hienoista liikkeistä, hotelleista ja ravintoloista – ja yleensä valoista, niitä ei Pemballa juurikaan ollut. Seuraavat pari päivää kuluivat käytännön järjestelyissä (asunto, tiedustelut kieli –ja tanssikursseista sekä tutkimusluvan hakeminen) ja tutustumisessa paikkoihin. Asun siis täällä Saksan kunniakonsulin talon vierashuoneessa (suomalais-saksalainen yhteistyö toimii jälleen, kiitos Anna-Riitan : )), seinän takana majoittuu lisäksi kaksi kansainvälisen koulun opettajatarta. Toinen heistä, amerikkalainen Ashley pyysi minut mukaan ”grillibileisiin jonkun tyypin luo, joka on töissä valtiovarainministeriössä – kaikki Sansibarin ex-patit on siellä!”. Pakkohan sinne oli siis mennä. Puitteet olivat kovin siirtomaahenkiset: valtava valkoinen talo (var...