Mitä tein tänä kesänä.

Ennen kesä loppui aina koulujen alkuun, elokuun puolessavälissä. Nykyisin venyttäisin kesää hiukan pidemmälle, mutta pimenevät illat ovat vankkumaton merkki siitä. Syksy tulee, joten blogiakin voisi alkaa taas päivittämään.

Mitä sitten olen tehnyt Uppsalasta palaamiseni jälkeen? En ainakaan kirjoittanut gradua, paitsi yhtenä päivänä tällä viikolla - siihen voin palata sitten syyskuussa, kun muutkin tarmokkaat uudet ja vanhat opiskelijat täyttävät kirjastot ja luentosalit. Sen sijaan olen:

* tehnyt töitä kahdelle eri taholle
* nähnyt kuuden vuoden takaista kämppistäni
* nähnyt kolmen vuoden takaista työkaveriani
* etsinyt uutta asuntoa ja löytänyt sellaisen
* festaroinut Ruisrockissa, sieltä muistan parhaiten Kentin, HIMin ja Interpolin
* tanssinut neljä päivää afrokurssilla, kolme tuntia päivässä (opettajana Papson Norsunluurannikolta/Pariisista)
* matkustanut sukujuhlille Savoon
* vieraillut Valamon luostarissa (perinteinen kesäretki)
* tavannut Suomessa vierailevia ja/tai asuvia beniniläisiä tuttuja
* käynyt pienemmillä keikoilla Helsingissä muun muassa Libertéssä ja Kuudennella Linjalla
* emännöinyt puolalaista ystävätärtä neljän vuoden takaa, Pariisin vaihto-opiskeluvuodeltani
* osallistunut Punaisen Ristin toimintaan ja kursseihin
* pelannut jalkapalloa
* voivotellut Suomen kesäsäätä aika monen ihmisen kanssa (på svenska: sommaren är kort, det mesta regnar bort)
* syönyt aika paljon mansikoita

Mitä haluaisin vielä tehdä tänä kesänä:

* pitää päivän lomaa ja istua puistoissa, kun ei ole vielä liian kylmä (jos vain tulisi sateeton päivä jossain vaiheessa)
* lukea Sofi Oksasen Puhdistuksen (varauksessa kirjastosta)
* nähdä uuden Batman-elokuvan
* käydä jossakin Art Goes Kapakka -tapahtumassa
* syödä vielä lisää mansikoita, vaikka nyt onkin jo liian myöhäistä - vai onko?




Suomen kesä. Elokuinen yö Hakaniemessä.